UHV Bullsin historiikki

Salibandyn historia Vehmaalla voidaan katsoa alkaneeksi vuonna 1982 kun muuan Keijo ”Kille” Häyrinen muutti paikkakunnalle. Keijo toi mukanaan Vehmaalle silloin vielä melko tuntemattoman lajin eli sählyn. 

Melko pian alettiin viikoittain pelaamaan Vehmaan yläasteen liikuntasalissa sählyä. Siitä ryhmästä muodostui myös ensimmäinen joukkue, millä pelattiin epävirallisia sählyotteluja mm. Askaisten joukkuetta vastaan. 

90-luvun alussa Vehmaalle kantautui tieto, että Turussa pelattiin hallisarjaa Turun satama-alueella sijaitsevassa Sipi-hallissa. Tämä sählyporukka päätti osallistua tuohon sarjaan, mutta samalla joukkueelle piti keksiä nimi. Eräänä päivänä Keijo ilmoitti että hän on keksinyt  joukkueelle nimen. Se tulisi olemaan UHV Bulls. Porukan ihmetellessä, mistä ihmeestä hän sellaisen nimen oli keksinyt Keijo selitti että nimi tulisi sanasta Unihockey Vehmaa (Unihockey oli suora suora käännös salibandylle floorball-nimen ohella). No entäs sitten se Bulls? No se on tietenkin varastettu NBA-joukkue Chicago Bullsilta, Keijo kertoo.

Tätä Sipisarjaa UHV Bulls pelasi kaksi kautta ollen molemmilla kerroilla loppuottelussa, mutta häviten molemmat finaalit. Juniori-ikäiset pelaajat pelasivat Häyrisen johdolla vielä yhden kauden Turun Salibandyareenan hallisarjassa, kun vanhemmat pelaajat pitivät välivuoden.

Vuonna 1997 UHV Bulls ilmoittautui Salibandyliiton viralliseen sarjaan. Kausi aloitettiin kuitenkin Suomen Cupilla, jossa joukkue eteni peräti kolmannelle kierrokselle. Siinä vastaan tuli sitten kovin mahdollinen vastustaja, SSV Helsingistä. SSV voitti ottelun maalein 5-2, mutta luvut olivat vehmaalaisille mairittelevat. 

Sarjapelaaminen aloitettiin 5.divisioonasta ja UHV Bulls nousi välittömästi seuraavaksi kaudeksi 4.divisioonaan. Eikä menestys loppunut siihen, vaan vehmaalaiset nousivat heti seuraavana vuonna 3.divisioonaan. Ilmiötä ei tarvitse ihmetellä, koska joukkueessa pelasi tuolloin vanhempina pelaajina mm. Toni ja Tero Uoti, Mika ja Juha Haukka, Jani Haapanala, Janne Vähämiko ja Jouni Niskala. Nuorina lupauksina joukkueessa olivat Samuli Haapanala, Jarno Vuorela, Janne Lahtivuo, Jarmo Lännistö ja maalivahtina Jussi Lännistö. 

3.divisioonassa UHV Bulls pelasi 4 kautta. Muuta menestystä oli pääseminen alueellisessa Tusse-cupissa loppuotteluun, kun välierässä kaatui 1.divisioonan TPS. Loppuottelun voitti kuitenkin FBC Turku. 

Kun osa pelaajista jätti joukkueen, se heikkeni niin paljon, että putoaminen 4.divisioonaan oli tosiasia. Siinä UHV Bulls pelasi vielä pari kautta ollen 3.divisioonan karsinnoissakin ilman nousua. Sen jälkeen koko toiminta loppui ja sarjapelaamiseen tuli yhden vuoden tauko.

Uusi yritys lähti liikkeelle 5.divisioonasta kaudella 2007-08. Joukkueeseen haalittiin aiemmin muualle lähteneitä pelaajia ja uusia junioripelaajia. 5.divisioonassa eivät vehmaalaiset viihtyneet tälläkään kertaa yhtä kautta pidempään vaan tuloksena oli heti ensimmäisen kauden jälkeen nousu 4.divisioonaan.

Kaudella 2008-09  UHV Bulls sijoittui länsirannikon 4.divisioonassa seitsemänneksi 10 joukkueen lohkossa ja säilyi näin ollen niukasti sarjassa. 

Seuraavalla kaudella vehmaalaiset nousivatkin sitten jo 4.divisioonasta 3.divisioonaan. UHV Bulls oli kyllä aiemminkin pelannut samalla sarjatasolla, mutta siitä oli jo vajaat 10 vuotta aikaa, ja silloiseen joukkueeseen verrattuna vaihtuvuus oli ollut suuri. Myös lajina salibandy oli 2000-luvulla mennyt valtavasti eteenpäin. 

Kaudelle 2010-11 UHV Bulls vahvistui aiemmin muualle pelaamaan lähteneillä Lännistön veljeksillä. Heidän johdollaan joukkue sijoittuikin lohkossaan toiseksi ja pääsi näin karsimaan rinnakkaisen lohkon toiseksi sijoittunutta turkulaista FBT Blue Flamesia vastaan. Vehmaalaiset voittivat ottelun niukasti jatkoaika-maalilla ja selviytyivät karsinnan toiseen vaiheeseen, jossa vastaan tuli menneen kauden 2-divisioonassa pelannut FBC:n kakkosjoukkue. 

UHV Bulls voitti ottelusarjan puhtaasti voitoin 2-0 ja lunasti näin paikan  2-divisioonaan kaudeksi 2011-12, mikä  on Vehmaan kokoiselle paikkakunnalle (n. 2400 asukasta) melkoinen saavutus. 

Suorituksen arvoa nostaa vielä se että paikkakunnalla ei ole (ainakaan vielä) omaa salibandy-kenttää, vaan harjoittelemassa on käyty naapuripitäjässä noin 20 km:n matkan päässä. Susia vilisevien metsien läpi Keijo on urhoollisesti johdattanut joukkueen kerta toisensa jälkeen. Kesällä kävellen, talvella hiihtäen.  

Joukkueen tämän kauden(2011-2012) tavoite on 2. divisioonassa pysyminen. Se vaatii tosin täydellistä suoritusta, koska tällä tasolla huonoja joukkueita ei enää ole.
Kausi päättyi sarjapaikan säilymiseen ilman karsintoja.

Kaudella 2012-2013 Bulls pelasi sensaatiomaisen kauden ja kaikkien yllätykseksi saavutti runkosarjan toisen sijan ja kohtasi playoff-vaiheessa naapurikylän SBS Wirmon. Wirmo oli kuitenkin karsinnoissa vahvempi. Vuoden  2013 alusta päästiin vihdoin omaan halliin, jonne myös yleisö löysi mukavasti tiensä. Kaudella 2012-2013 UHV Bulls sai ensimmäiset joukkueensa juniorisarjoihin.